80 senttiä

Aina sopivin väliajoin omaatuntoamme kolkutellaan tiedotuksilla, ettei naisten palkka vieläkään ole kohonnut miesten palkan tasolle. Tuo kuuluisa ”naisen euro on 80 senttiä” -hokema todella pitää paikkansa – siinä kuin vaikkapa väite ”alle 10-vuotiaan euro on 5 senttiä”. Jotta palkkoja voisi oikeudenmukaisesti vertailla, pitäisi ottaa huomioon sekä työn laatu että se, mitä työssä on saatu aikaan. Kun Suomessa on vertailtu naisten ja miesten palkkoja samoissa työtehtävissä, on todettu, että palkoissa ei juurikaan ole eroja. Keskimäärin naiset saavat silti samanlaiseksi luokitellusta työstä n. 4 % vähemmän palkkaa kuin miehet. Sen, että eroa kuitenkin on, on epäilty johtuvan siitä että naisten tehollinen työaika ja mahdollisesti myös työtulokset ovat pienempiä kuin miesten. Näiden takana ovat saattaneet olla mm. naisten yleisemmät sairaus- ym. poissaolot sekä suurempi sitoutuminen lasten ja kodin hoitoon.

Tuo 80 senttiä johtuu ennen kaikkea siitä, että naiset ovat enemmistönä varsinkin sellaisilla aloilla, joiden neuvotteluvoima on palkoista sovittaessa ollut heikko. Toisaalta on monia sellaisia aloja, joilla naiset ovat pärjänneet erinomaisesti, jopa hämmästyttävän hyvin. Esimerkiksi kustantamojen toimituksissa ovat tiukasti omaa etuaan ajavat naiset onnistuneet vääntämään melkoisen eron alalle hakeutuneisiin herrasmiehiin. Kustannusalalla naisen euro onkin 130 senttiä, jos on uskomista pariinkin kertaan viime vuonna näkemiini mainintoihin. Rivikustannustoimittajina toimivien naisten ja miesten palkat ovat kyllä samalla tasolla, mutta projekti-, tuote- ja kustannuspäälliköiksi viime vuosina nimitetyt ovat pääosin olleet naisia. Näitä päälliköntittelillä siunattuja toimittajia on monessa kustantamossa suunnilleen puolet kaikista, mikä on vaikuttanut merkittävästi palkkojen keskiarvoihin.