HoooGraa!

Will Self: Suuret apinat

Tohtori Zack Busner on arvostettu psykologi ja tutkija, tunnettu televisioesiintyjä, sekä oman kotiryhmänsä että työyhteisönsä kiistaton alfauros. Maailmassa, missä edistyneen sivistyksen kirouksesta saavat kärsiä ihmisten sijasta simpanssit, Busner on yksi merkittävistä suurista apinoista. Toisaalta hän on tulossa vanhaksi ja voimattomaksi ja vaarassa menettää asemansa, sillä Busnerin apulainen  on alkanut punoa juonia mustatakseen hänen maineensa.

Busner kiinnostuu merkillisestä potilaasta, Simon Dykesistä, kuuluisasta taiteilijasta joka kärsii kummallisesta harhasta: hän uskoo olevansa ihminen. Simonin harha ei rajoitu tähän: hänen muistinsa mukaan maailmaa hallitsevat simpanssien sijasta ihmiset, nuo sukupuuton uhkaamat Afrikan syrjäseutujen villit. Onko mokomaa kuultu!

Simon Dykes on elänyt menestyvän taidemaalarin pintaelämää, mihin liittyvät klubit, viina, huumeet ja seksi. Kirjan alussa vain muutamat yksityiskohdat vihjaavat lukijalle, että nyt ei välttämättä ollakaan ihmisten maailmassa. Niinpä on pieni yllätys, että eräänä päivänä taiteilija herää koka-, ekstaasi- ja viinapohmelossa ja huomaa petikaverinsa muuttuneen apinaksi. Kauhistuksen huipuksi myös hänelle itselleen on käynyt samoin. Ulkopuolisen maailman mielestä Simonin harha vaatii hoitoa, jotta hän myöntäisi oman simpanssiutensa. Niinpä hän joutuu lontoolaisen mielisairaalan eristyskoppiin ja sitten Zack Busnerin hoitoon.

Tällainen juonikuvio riittäisi mainiosti muutaman virkkeen mittaiseen kaupunkilegendaan tai ehkä novelliin, jonka Franz Kafka kirjoitti Gregor Samsan muodonmuutoksesta. Will Self on sen sijaan tehnyt aiheesta täysimittaisen romaanin (Great Apes, 1997), jonka suomennos on yli 500-sivuinen. Vaikka kirjan juoni tuon kohmeloheräämisen jälkeen on melko yllätyksetön, tapahtumat on sijoitettu käänteiseen maailmaan kunnioitusta herättävän tarkasti ja loogisesti. Will Selfin luomassa todellisuudessa on simpanssiversiot niin Platonista, Freudista kuin Jane Goodallista – joka nyt apinoiden planeetalla tutkii villejä ihmisiä Tanzaniassa.

Kirjassa ihmisten perheiden sijalla ovat yhdessä asuvat simpanssiryhmät, joissa hillitön parittelu ja toisten rapsuttelu ovat keskeisiä yhteisyyden luojia. Suuret apinat eivät osaa puhua meidän maailmamme ihmisten lailla, joten heidän viestintänsä perustuu eleisiin, joita satunnaiset ääntelyt korostavat. Murahdus ”HoooGraaa” on tarkoitettu herättämään muiden huomiota ja ”Hhuuu?” merkitsee kysymystä.

Kaikki tämä jäisi kirjalliseksi temppuiluksi, jos Will Selfin kieli ei olisi niin rehevää ja täsmällistä proosaa, joka vaihtaa tyylilajia hämmästyttävän helposti ja luontevasti. Kirjan päällimmäinen elementti on satiiri. Kertoessaan apinoista Self kertoo meistä, meidän TV-psykologeistamme, meidän terveydenhuoltobyrokratiastamme, meidän taidemaailmamme pintakiillosta. Vaikka Simon Dykesin herääminen apinana sisältää huimia koomisia elementtejä, se on samalla vertauskuva ihmisen vieraantumisesta omasta itsestään ja ympäristöstään.