Pentti Stenman
(Julkaistu DX-Kuuntelijassa 2/1974)
Kiinnostus indonesialaisiin radioasemiin on kuluneen talven aikana ollut jatkuvassa nousussa aktiivisten DX kuuntelijoiden parissa kaikkialla Euroopassa. Muualla asuviin verrattuna suomalaiset kuuntelijat ovat kerrankin vastaanottoolosuhteissa muita edullisemmassa asemassa. Meidän kannattaisi myös käyttää etuamme hyväksi, sillä indonesialaisten kuuntelu on – usko tai älä – uskomattoman mielenkiintoista. Ennen kaikkea se on vaativaa, sillä vielä nykyäänkin tiedämme Indonesian radio-oloista hyvin vähän. Seuraavassa selvitellään hieman Indonesian yleisradiotoimintaa Radio Republik Indonesian ulkopuolella DX-kuuntelijoiden kokemusten ja muiden tietolähteiden perusteella.
Tutut ja tuntemattomat
Viime aikojen merkittävin DX-tapahtuma – talven menestyksellisten DX-tutkimusmatkojen ohella – oli ilman muuta viime syksyn indonesialaisten esiinmarssi. Silloin nimittäin bandeille putkahti suuri määrä asemia, edes joiden olemassaolosta ei aikaisemmin juuri tiedetty. WRTH:ssa oli kyllä RRI-asemien lisäksi joitakin Jakartan alueen kaupallisia lyhyt- ja keskiaaltoasemia, mutta niiden pieni teho ei antanut toiveita kuulumiselle täällä. Ensimmäiset tiedot ei-RRI-indonesialaisten kuulumisesta synnyttivätkin erilaisia hämmästyksen ja epäuskon välillä huojuvia reaktioita meissä DXkuuntelijoissa, ikuisissa epäilijöissä. Puuttuvien taustatietojen ja huonon kuuluvuuden vuoksi nämä ennenkuulumattomat jäivät kaikki aluksi tunnistamatta, eikä Suomessa vielä tänäänkään ole varmasti tunnistettu yhtään kaupallista indonesialaisasemaa. Onkin hyvin todennäköistä, että täällä kuullut asemat ovat joko kokonaan luvattomia tai ainakin käyttäneet huomattavasti suurempaa lähetystehoa kuin lain sallima 75 wattia.
”Hallitus puuttuu peliin”
Näinkin voi sanoa, sillä ensimmäinen varmasti tunnistettu indonesialainen RRI-asemien ja R Angkatan Udaran lisäksi oli Surabayassa toimiva maakuntahallituksen asema. Se kuultiin tiettävästi ensimmäisen kerran 29. syyskuuta 1973 hieman omituisella taajuudella 5560 kHz.
Nimen tarkka muoto jäi kuitenkin pitkäksi ajaksi epäselväksi, joten ”varmasta tunnistamisesta” ei ehkä täysin oikeutetusti voinut vielä silloin puhua. Lähinnä Australiassa ja Etelä-Aasiassa – siis käytännöllisesti katsoen aivan Indonesian naapurissa – asuvat DXkuuntelijat kantoivat korsiaan kekoon hekin, mutta valitettavasti kaikkien taustatietojen tuntemus ja DX-kokemus ei oikein vastannut heidän erinomaisia vastaanotto-olosuhteitaan. Aseman nimeksi ehdotettiin ensin muotoa R Pemerintah Daerah Kabubatan Surabaya eli Surabayan alueen paikallishallituksen radio (”kabubatan” on hieman vaikea kääntää täsmällisesti. Se on Indonesian hallinnollinen yksikkö, joka Suomessa sijoittuisi jonnekin kunnan ja läänin välille). Kuunteluhavainnot eivät täysin tukeneet tätä tulkintaa. Ensin kuultiin nimen toisen sanan olevan ”khusus” (erikoinen, erityinen), sittemmin nimen lopusta löytyivät erityisen hyvän kuuluvuuden vallitessa sanat ”Jawa Timur”. Nimi oli siis nyt muodossa Radio Khusus Pemerintah Daerah Kabupatan Jawa Timur. Tämäkään ei ollut oikea versio, sillä Itä-Jaavan (Jawa Timur) ”titteli” ei tietenkään ole Kabupatan vaan Propinsi (maakunta). Tämä tuntuu sopivan myös aseman kuulutukseen kuin nenä päänän, vaikka vieläkään ei asia ole täysin varma QSL:n tai muun virallisen vahvistuksen puuttuessa.
Tälle asemalle ei ole tiedossa tarkempaa osoitetta kuin Surabaya. WRTH:n maininta aseman osoitteesta ei missään tapauksessa pidä paikkaansa.
Maatalouden tiedotuskeskuksen radio
Seuraavana oli vuorossa lokakuun alussa Radio Khusus Informasi Pertanian, surabayalainen sekin. Asema oli kuulunut tunnistamattomana jo ainakin parin viikon ajan syyskuun puolella 4698 kHz:llä, kunnes nimi lopulta löytyi. Lokakuussa tämä, kuten edellinenkin asema, oli suhteellisen tavallinen iltapäivisin aina klo 17 GMT asti, kun taas talven tullen se kuului yleensä parhaiten yöllä aloittaessaan klo 22 GMT. Torstai-iltaisin asema on lähettänyt aina 22 GMT asti Wayang kulit -ohjelmia, mitkä ovat Jaavalle tyypillisiä perinteisiä nukketeatteriesityksiä. Ohjelmistoon kuuluu myös muuta viihdettä, maataloustietoutta (tietenkin!), kirjelaatikko-ohjelmia, uutislähetyksiä, ym.
Aseman osoite on Jalan Jendral A. Yani 156, Wonocolo, Surabaya. Raportteihin on vastannut aseman johtajatar Rva. (Ny.) Koentaryadi. Aseman hoidosta on vastuussa Pusat Informasi Pertanian eli Maatalouden Tiedotuskeskus ja lähetystehoksi ilmoitetaan 1 kW.
Yliopistokin yllätti
Radio Universiti Gajah Mada oli kuulunut jo syksyllä Indonesian naapurimaissa taajuudella n. 5490 kHz, mutta sen tiettävästi pieni teho (0,7 kW) ei lupaillut kovin mahtavia kuunteluelämyksiä. Tämän aseman kuuluminen Ruotsissa helmikuun alussa ja pian tämän jälkeen saatu QSL olivatkin terveellinen opetus skeptikoille. Vielä yllättävämpää oli tämän aseman kuuluvuus. Vaikka signaali ei päässyt voimakkuudellaan kerskailemaan, asema kuului silti sinnikkäästi lähes häiriöttömällä taajuudellaan käytännöllisesti katsoen joka päivä helmikuun lopussa klo 14 GMT jälkeen aina aseman lopettamiseen n. 1510 GMT. Ohjelmissa oli paljon eurooppalaistyylistä kevyttä musiikkia.
Osoite on Sekip, Unit V, lantai 4, Yogyakarta. QSL:ssä asema käyttää nimestään hieman vanhahtavaa muotoa Radio Universitas Gadjah Mada. RUGM:n omistaa teknillinen yliopisto ja aseman slogan on ”Suara Gama”.
Pykälät puhuvat
RRI:n ulkopuolista radiotoimintaa ryhdyttiin luomaan hallituksen myötävaikutuksella Indonesiassa tämän vuosikymmenen alussa. Presidentti Suharton allekirjoittama asetus 55/1970 määrittelee yleisradiotoiminnan tarkoituksen ja suuntaviivat, joita on sittemmin täydennetty liikenne- ja tiedotusministerien päätöksin vuosina 1970–71. Asetuksen mukaan yleisradiotoimintaa tulee käyttää kasvatus-, tiedotus- ja viihdetarkoituksiin. Käyttö poliittisiin tarkoituksiin on kielletty. Ohjelmiston tulee olla sopusoinnussa Panca Silan (Sukarnon esittämät viisi Indonesian valtion pääperiaatetta) ja vuoden 1945 hallitusmuodon kanssa.
Jokaisella Indonesian kansalaisella on oikeus yleisradiotoimintaan. Tämä oikeus ei kuitenkaan määräysten mukaan koske a) niitä, jotka ovat suoraan tai epäsuorasti yhteydessä ”Syyskuun 30. päivän liikkeeseen”, Indonesian kommunistipuolueeseen tai muihin kiellettyihin järjestöihin, b) hallituksen virkamiehiä, c) poliittisia tai joukkoliikkeitä. Asioita seuranneet ehkä suhtautuvat epäillen siihen, löytyykö Indonesiasta enää yhtään a)-kohdan tarkoittamaa henkilöä, niin tehokkaasti kun nk. Jakartan suunnitelma sentään v. 1965 toteutettiin (joukkomurhien uhrien määrästä ei vieläkään ole tarkkaa tietoa, arviot tapettujen vasemmistolaisten ja sellaisiksi epäiltyjen määrästä vaihtelevat 200 000:n ja miljoonan välillä). Vaikka varsinaisilla poliittisilla järjestöillä ei avoimesti ole hallussaan radioasemia, on kuitenkin uskonnollisilla järjestöillä ja v. 1965–66 politiikkaan ratkaisevasti vaikuttaneilla opiskelijaryhmillä huomattava määrä asemia virallisissa asemaluetteloissa.
Paikallisen yleisradiotoiminnan tarkoituksena on täydentää RRI:n ohjelmistoa. Ohjelmat voivat olla kaupallisia tai ei-kaupallisia, mutta jokaisen aseman tulee releoida tietty määrä yleishyödyllisiä ohjelmia, kuten RRI:n uutisia ja hallituksen tiedonantoja. Tämän säännöksen vaikutus kuuluu myös DX-kuuntelijan korvissa; onhan melko vaikeaa löytää yhtään indonesialaista asemaa, joka lähettäisi esim. klo 15 GMT jotakin muuta kuin RRI:n uutisia.
Organisoitua anarkiaa?
Marraskuun alussa 1973 vallinneen tilanteen mukaan Indonesiassa oli RRI-asemien lisäksi luvallisia asemia seuraavasti: kaupallisia 352, ei-kaupallisia 100 ja paikallishallinnon asemia 96. Näistä viidestä ja puolesta sadasta asemasta WRTH tuntee vain kourallisen.
Luvallisten asemien perustaminen on tuonut muassaan suuren joukon luvattomia, joiden lukua ei kai kukaan tiedä ja joiden toimintaa ei ilmeisesti pystytä kontrolloimaan kuin ajoittain. Esimerkiksi RRI Jakarta mainitsi uutisissaan tammikuussa 1973 BBC MS:n mukaan, että Pohjois-Sumatrassa toimii yli 100 asemaa vastoin määräyksiä (viime marraskuisen virallisen tilaston mukaan siellä on kaikkiaan vain 10 luvallista asemaa).
Vuonna 1971 annettujen määräysten mukaan yleisradioasemat voivat saada käyttöönsä taajuuden 90 metrin (3200–3400 kHz) tai 120 metrin (2300–2495 kHz) kaistoilta tai keskiaalloilta (535–1605) tai FM:ltä, kuten kansainväliset sopimukset edellyttävätkin. Virallisten asemaluetteloiden tarkastelu kuitenkin osoittaa, että suunnilleen joka viidennelle asemalle ovat viranomaiset antaneet taajuuden näiden kaistojen ulkopuolelta!
Näyttää siltä, kuin yksityisen radiotoiminnan nopea laajeneminen olisi johtanut tilanteeseen, jota siitä vastuussa olevat eivät enää täysin hallitse. Radiotaajuuksien suunnitelmallinen käyttö ei liene toteutunut aivan odotusten mukaisesti, mikä on saattanut olla osasyynä taajuuksien uusjakoon eli siirtymiseen kokonaan keskiaalloille.
Lorun loppu?
Indonesian liikenneministerin päätöksellä kaikki ei-RRI-asemat joutuvat siirtymään keskiaalloille tämän vuoden alkupuolella, aikaa on annettu 23. päivään maaliskuuta. Tätä luettaessa ei siis näillä asemilla ole enää lupa käyttää lyhytaaltoja.
Toistaiseksi on yhä epäselvää, koskeeko muutto MW:lle myös paikallishallinnon, yliopistojen yms. asemia. Ei nimittäin ole varmaa, onko liikenneministerillä toimivaltaa näihin puolivirallisiin asemiin, jotka eivät aikaisemminkaan ole toimineet kaikkien yksityisille asemille annettujen sääntöjen puitteissa. Jos nämä asemat kaikesta huolimatta jäävät lyhytaalloille, ei mainitulla määräyksellä ole kovinkaan suurta merkitystä DX-kuuntelijoille. Todennäköisesti suuri osa täällä kuulluista ei-RRI-indonesialaisista on nimittäin ollut juuri näitä paikallishallinnon ym. asemia, joiden yksityisiä suurempi teho on tuonut ne kuuluville.
Useimmat RRI-asemat säilyvät sentään lyhytaalloilla huolimatta WRTH:n synkeästä uhkauksesta. Suuritehoisten keskiaalto-RRI-asemien kuuntelu ei sekään tule olemaan täysin mahdotonta ja se tuo jälleen uuden vivahteen indonesialaiskuunteluun.
Lyhytaaltojen jääminen Indonesiassa pelkästään RRI:n temmellyskentäksi olisi harmin paikka niille, jotka jo viime talvena ehtivät päästä näiden muiden asemien makuun. Kävi miten kävi, se on joka tapauksessa hauskaa niin kauan kuin sitä kestää.
Lähteitä
Omien ja muiden kokemusten lisäksi kirjoituksen pohjana on käytetty mm. seuraavia lähteitä: Indonesian yleisradiotoimintaa koskevia asetuksia ja määräyksiä, maakuntakohtaisia virallisia asemaluetteloita sekä virallista tilastoa Indonesian luvallisista radioasemista 1973-11-01 (alkuperäisen indonesiankielisen Björn Fjaestadin Indonesian-matkallaan hankkiman aineiston lainasi käyttöön Jan Tunér), Indonesiaa koskevaa kirjallisuutta ja kirjoituksia (Asia Handbook, Jay: Javanese Villagers, Legge: Sukarno, ym.) ja DX-lehtien uutisia (lähinnä Sunspot, SDXK-Bulletiini & DXclusive, Shortwave Bulletin, Shortwave News).