Maarit Vallinharju-Stenman
Maininnat joulukuusen koristeista ovat kirjallisuudessa summittaisia. Niitä ei joulun historiasta kerrottaessa kuvailla yksityiskohtaisesti eikä anneta ainakaan valmistusohjeita; askartelukirjoja en ole tullut tutkineeksi. Paperiruusuista, jonkin kerran nimenomaan punaisista, on muutama tieto 1500-luvulta Baltiasta saksalaiskauppiaiden piiristä ja 1600-luvun alusta Strassburgista. Seuraava löytämäni maininta paperikukkasista on Suomesta 1800-luvulta; todennäköisesti tarkoitetaan vuosisadan alkuvuosikymmeniä. Joulun viettotavat joulukuusineen lainattiin varakkaiden ihmisten koteihin viimeistään 1830-luvulla lähinnä Ruotsista ja Saksasta, joka on joulukuusen kotimaa. Kansakoululaitoksen perustamisen jälkeen kouluissa pidettyjen joulujuhlien ja opettajan anatamien joululehtien vaikutuksesta tapa tuoda sisälle jouluna kuusi levisi kansan keskuuteen 1900-luvun alussa, ja se koristeltiin mahdollisuuksien mukaan.
Paperisista punaruusuista minulla on hämärän hämärä mieli- ja muistikuva. Olen varmaan nähnyt sellaisia joulukuusessa, joko sota-aikana Ruotsissa tai sitten kotomaassani. Uskoakseni joulukuusen paperiruusut askarrellaan kreppipaperista, jota on helppo muovata haluttuun muotoon. Mutta ainakin yhtä kauniisti lepäävät kuusen oksilla silkkiset ruusut, jotka kerran ostin Tiimarista.
Punaiset paperiruusut ja omenat muistuttavat ihmisiä paratiisissa kasvavasta elämänpuusta. Tosin omenien tehtävänä on myös viitata tiedonpuuhun, josta ei ollut lupa poimia hedelmää, eikä ainakaan syödä sitä. Tämä on joulukuuseen liittyvää historiallista faktaa eikä kuvitelmaa.