Pentti Stenman
(Julkaistu DX-Kuuntelijassa 6/75)
Pematang Siantar, Simalungun
”Näyttää siltä, kuin koko joukko epävarmoja tietoja indonesialaisasemista on liikkeellä tosiasioina” kirjoitti erään tunnetun DX-bulletiinin toimittaja keväällä 1974. Syynä turhautuneeseen lausuntoon oli Ruotsin radion DX-ohjelmassaan julkaisema tieto, että taajuudella 4650 kHz toimiva indonesialainen sijaitsee Pematang Siantar -nimisessä kaupungissa. No, siinähän ei sinänsä ole mitään outoa, sillä onhan indonesialaisasemia toki turhemmissakin paikoissa.
Mutta, mutta. . . 4650:llä lähettävä asemahan oli jo aikaisemmin tunnistettu mm. Australiassa. Kaikki asioita tuntevat DX-kuuntelijat ” tiesivät” jo, että pitkään tunnistamattomana kummitellut asema oli Radio Pemerintah Daerah Simeulue! Ja koska Simeulue-niminen saari likoaa valtameressä Sumatran länsirannikolla, niin eihän tämä asema silloin voi olla Pematang Siantarissa Pohjois-Sumatrassa, vai mitä?
Tähän tapaan risteilivät hämmentyneet aatokset DX-kuuntelijaparkojen päissä ja bulletiineissa puolitoista vuotta sitten. Parin Eurooppaankin eksyneen QSL:n jälkeen tiedettiin sitten, mitä oli ruvettu epäilemään: aikaisemmin DX-lehdistössä kierrelleet tiedot olivat (jälleen) olleet virheellisiä. Aseman nimeksi varmistui Radio Pemerintah Daerah Kabupaten Simalungun eli Simalungunin alueen paikallishallinnon radio. Nykyisin Indonesian paikallishallinnon Kabupaten-termi on korvattu nimellä Tingkat II; vastaavasti maakunnan (Propinsi) nimitys on Tingkat I. Tämän vuoksi nyt esiteltävä asemammekin on nimeltään Radio Pemerintah Daerah Tingkat II Simalungun. Tämä uusi tingkat-termi tarkoittaa astetta tai kerrostumaa, joten Pemerintah Daerah Tingkat II merkitsee toisen asteen paikallishallintoa – tuttu termi täällä Suomessakin.
RPD Simalungun aloitti lähetyksensä 5 vuotta sitten 17. joulukuuta 1970 melko pian tällaisen paikallisenradiotoiminnan tultua lailliseksi Indonesiassa. Aseman perustaja oli RRI Medanilla työskentelevä Elonsius Sinaga, joka vieläkin vastaa aseman toiminnasta. Asemalle myönnetyt lähetyskanavat ovat kumpikin kansainvälisten sopimusten määrittämien yleisradiokaistojen ulkopuolella; tämä näyttää olevan yleinen käytäntö RPDT-asemien kondalla Indonesiassa. Kanavien jako näyttää muutenkin poikkeavan totutusta, sillä niiden määrittämiseen käytetään Indonesiassa ensisijaisesti aallonpituutta. RPDT II Simalungunin viralliset aallonpituudet ovat 64,65 metriä (4640 kHz) ja 85,47 metriä (3510 kHz), mutta silloin kun asema on kuulunut täällä, on taajuutena ollut 4650 kHz. Virallinen taajuus on kuitenkin virallinen, ja niin on myös aseman julkaisemissa kuunteluraporteissa taajuus korjattu huolellisesti vastaamaan sitä, mitä toimiluvassa seisoo. Lähetystehoksi mainitaan 500 W, mikä vaikuttaa todennäköiseltä aseman kuuluvuuteen nähden.
Aseman ohjelmisto poikkeaa varmasti esim. Yleisradion repertuaarista. Suurimman osan päivää kuulee pematangsiantarilainen kuuntelija paikallisradiostaan musiikkia; sitä on ohjelmissa 63 %, ja muuta kevyttä ohjelmaa 20 %. Loppuaika jakaantuu sitten tasaisesti uutisten ja mainosten kesken. Suosituin ohjelma on radioteatteri, joka lähetetään joka ilta. RRI:n uutisia releoidaan seitsemän kertaa päivässä ja lisäksi lähetetään paikallisuutiset (berita daerah) viidesti päivittäin. Muita releoitavia lähetyksiä ovat uskonnolliset ohjelmat kirkosta ja moskeijasta sekä tärkeät seremoniat ja juhlat.
Pienenä erikoisuutena aseman esitteessä mainitaan jokaviikkoinen BBC:n tuottama englannin oppitunti, joka lähetettiin klo 13.15–13.30 GMT, siis juuri ja juuri niin myöhään, että ohjelman olisi voinut hyvällä onnella kuulla täälläkin. Muita Suomessa mahdollisesti kuuluvia iltaohjelmia ovat klo 15:n (GMT) uutisten lisäksi puolituntinen radioteatteri, toivelevyt ja muu kevyt musiikki. Myös on teoriassa mahdollista kuulla asema sen aloittaessa klo 23 GMT ja tällöinkin ohjelmisto käsittää pääasiassa kevyttä musiikkia. Pohjoissumatralaisten käsitys kevyestä musiikista on hieman toinen kuin metsäsuomalaisten; kyllä sitä vielä kuuntelee, mutta mitäpä kunnon DX-kuuntelija kirjoittaa sellaisesta kuunteluraporttiin?
Vaikeudet selvien ja yksiselitteisten ohjelmakohtien löytämisessä indonesialaisasemien raportteihin näyttävät olevan todella maailmanlaajuisia. Aseman esittelykirjaseen on kopioitu otteita useista aseman saamista raporteista läheltä ja kaukaa. Näistä kolmessa on lueteltu ohjelmakohtia tavanomaiseen tapaan, mutta näistäkin kaksi pitäytyy vain kaavaan ”nainen puhuu indonesiaksi – instrumentaalimusiikkia – nainen puhuu –” jne., siis juuri niin, kuin raporttia ei pitäisi hyvien tapojen mukaan tehdä. Näitä ” ohjelmakohtia” kellonaikoineen on toisaalta raporteissa lähes kymmenen kummassakin, joten ainakin periaatteessa on mahdollista tarkistaa aseman ohjelmalokiin verraten, onko raportti tehty juuri RPDT II Simalungunin ohjelmasta. Asema ei (onneksi) ole pannut tällaista menettelyä pahakseen, koska on käyttänyt näitä raportteja mainostaakseen oman kuuntelijakuntansa laajuutta. Lienee kuitenkin aina varminta noudattaa vanhaa kunnon sääntöä: ei raporttia ilman yhtään yksiselitteistä ja varmaa yksityiskohtaa.
Näiden kahden hyvin tunnetun DX-kuuntelijan (toinen jopa WRTH:n Indonesia-ekspertti) raportit on muuten laadittu sanatarkasti kopioiden indonesiankielistä raporttimallia, joka julkaistiin alun perin Frendx-lehdessä vuonna 1967. Luulisi aseman johtajaa (ja lehtisen lukijoita) ihmetyttäneen usalaisen ja australialaisen raportoijan fraasien samanlaisuus. Vai ajattelivatko ehkä, että ” great minds think alike”? Mainittakoon vielä, että julkaistuissa sumatralaisten kuuntelijoiden raporteissa käytetään raportin vastaanottajasta hieman odottamattomia mielikuvia herättävää nimitystä Bapak Pemimpin Studio eli ” Aseman Isä Johtaja” raporttimallien proosallisen termin Kepala Studio sijasta.
Vaikka RPD Simalungun on hallinnollinen asema (esim. sen peruspääoma on budjetista 1970/71), se on silti toiminnaltaan ainakin osittain kaupallinen. Mainoksia lähetetään niin paljon kuin sielu sietää ja mainostajilla rahaa riittää. Asemalla on ollut hieman yli 200 mainostajaa vuodesta 1971 lähtien (luettelo on julkaistu DXclusivessa 254); vertailutietojen puuttuessa ei voi sanoa, onko se paljon vai vähän. Mainosten hinnat eivät kuitenkaan päätä huimaa: 8 rupiaa sekunnilta eli Rp. 240 (n. 2.26 mk) puolelta minuutilta. Ohjelman sponsoriksi saa tuote tai firma itsensä maksamalla suunnilleen tuplahinnan eli 15 rupiaa sekunnilta. Tämäkin on vain murto-osa esim. siitä, mitä täällä vaaditaan vastaavanpituisesta propagandapätkästä pöllö-TV:ssä tuotteiden markkinointikustannuksiin lisättäväksi. Mainoksia (iklan) lähetetään mm. klo 2300–0200 ja 1215–1330 GMT.
Mainokset eivät ole aseman ainoa tulonlähde. Maksullisista perheuutisista (berita keluarga) veloitetaan 150 rupiaa eli hieman toista markkaa. Perheuutisia voidaan lähettää pitkin päivää ja ne voivat kattaa mitä tahansa perheen piirissä sattunutta syntymästä kuolemaan.
Samantapaisia aiheita voivat käsitellä myös tiedotukset (pengumuman) jotka ovat samanhintaisia kuin mainokset. Jos en ole tulkinnut väärin indonesiankielistä esitettä, lasketaan viranomaisten tiedotukset ja ohjeet tähän ryhmään yhdessä uudenvuoden, idul fitri -juhlan ja muiden juhlapäivien tervehdysten kanssa. Tiedotukset luvataan lukea selvällä äänellä kahteen kertaan (veloitus yhdestä kerrasta).
Tämän jälkeen ei kai ole yllätys, että toivelevyt ovat maksullisia nekin. Maksamalla 25 rupiaa voi kuulla kulloisenkin levyihastuksensa ohjelmassa Pilihan Pendengar klo 1330–1500 GMT. Osanottajat jännäävät sitten aseman vuosipäivänä 17. joulukuuta, jolloin heidän keskensä arvotaan 5 transistoriradiota.
Pääsisimmeköhän mekin jaolle? Levytoivomuksen voi kai aina lähettää, mutta muuten aseman kuuluminen taitaa olla kovan työn tai hyvän onnen takana. Syksyllä 1973 asema kuului muutaman kerran UNIDina taajuudella 4650 kHz, mahdollisesti myös vuoden 1974 keväällä. Viimeiset tiedot RPD Simalungunin kuulumisesta Euroopassa lienevät elokuulta 1974, mutta sen jälkeen on taajuus ollut kovin kitsas. Mm. Australiassa ja Yhdysvalloissa asema kuului vielä viime vuoden lopulla, mahdollisesti myöhemminkin. Voi olla, että pematangsiantarilainen ystävämme on yrittänyt muuttaa taajuuttaan ja siinä rytäkässä on pitkän matkan kuuluvuuskin heikentynyt, mene ja tiedä.
Jombang
Jombang on pienehkö kaupunki 50 km Surabayasta lounaaseen, niin pieni, ettei se ole mukana kaikissa KaakkoisAasian yleiskartoissa. Niinpä ei ole varsinainen ihme, että jotkut niistä indonesialaisiin innostuneista eteläaasialaisista ja australialaisista kuuntelijoista, joiden työstä saamme kiittää suurta osaa mm. WRTH:n indonesialaistietoja, piti aluksi taajuudella 3473 kHz kuulunutta RPD-asemaa Jemberinä. Useimmat kuuntelijat kuulivat kuitenkin paikkakunnan nimen oikein, ja niin Jember hävisi taajuuslistoista tältä taajuudelta (tämä asemahan kuuluu joskus aika hyvin 3800 kHz:llä). Viime syksynä (1975) Jombang on kilpaillut aika tasaveroisesti sidoarjolaisen kollegansa kanssa kuuluvuuden yleisyydessä; naapuri on ollut ehkä hieman tavallisempi.
Radio Khusus Pemerintah Daerah Kabupaten Jombangille (vai olisikohan jo nimenä RKPD Tk II Jombang?) lähetettyihin raportteihin on vastannut aseman henkilökunnan jäsen Sonny Hersono. Ainakin PS:lle lähettämässään kirjeessä hän toivoo raportteja lisääkin ja pyytää anteeksi vastauksen viipymistä, vaikka QSL saapui varsin kohtuullisessa 3 kk:n ajassa. Kuten useimmat RPD-asemat ainakin vielä, on RKPDK Jombangkin ollut varsin varma vastaaja.
Sidoarjo
Suhteellisen hyvin on moninaisten häiriöiden vaivaamalla taajuudellaan kuulunut Suomessa Radio Pemerintah Daerah Tingkat II Sidoarjo Itä-Jaavasta. Nyt talven tultua ei taajuudella 3893v enää kovinkaan helposti saa sidoarjolaista kuuluviin, mutta ehkä jälleen keväällä häiriöt hellittävät ja signaali vahvistuu. Jatkuvasti kuitenkin kuulumisodotusten takana kummittelee pelko tämän ja muiden ei-RRI-asemien siirtymisestä keskiaalloille; huolimatta yksityisten kaupallisten asemien häviämisestä SW:ltä ei vieläkään ole saatu varmuutta RPD-asemien kohtalosta.
Itä-Jaava on pääosin maanviljelysaluetta huolimatta hyvin suuresta asukastiheydestään. Vaikka Sidoarjo sijaitsee vain n. 20 km maakunnan pääkaupungista Surabayasta, tuntuvat aseman ohjelmat varsinkin musiikkityyliltään olevan hieman traditionaalisempia kuin suurkaupunkien asujamistolle tarkoitetut. Tästä huolimatta voi ahkeran DX-kuuntelijan korviin eksyä tuttujakin melodioita raportointia helpottamaan. Matti Jääskeläinen on yksi näitä onnekkaita RPD Tk II Sidoarjon kuuntelijoita, minkä vuoksi QSL:kin saapui viime keväänä. Kirjeen perille tulo oli melkoisesti kiinni hyvästä onnesta, sillä osoitteeksi oli merkitty vain Kävelykatu, Finland (Europe). Hatunnosto postille, joka pystyi selvittämään, missä on se Kävelykatu, jossa MOJ asui! QSL:n puutteellisen osoitteen vuoksi herättää hieman sekavia tunteita kirjeen lähettäjän, aseman johtajan Asharin ihmettely, mistä MOJ oli saanut selville hänen nimensä ja aseman täydellisen osoitteen.
Niin, se onkin oikeastaan jo toinen juttu. Vanhoja DX-lehtiä selailemalla huomaa helposti, että nim enomaan tämä asema taajuudellaan 3893 on tuottanut paljon vaivaa, ennenkuin sijaintikaupungin nimi selvisi. On miltei uskomatonta, kuinka monella tavalla aseman nimen on ajateltu kuuluvan. Seuraavat versiot olen löytänyt eri lähteistä: Suharto, Sidharto, Sukoharjo, Surakarta; kaikissa on arvaus mennyt vähän pieleen. Monien yritysten jälkeen tuli lopulta selvyys aseman todellisesta sijainnista ja osoitteesta: Jalan Gubernur Suryo No. 1, Sidoarjo.
Sdr. Ashari muistuttaa kirjeessään myös, että Matin raportissaan ilmoittama taajuus poikkeaa hieman heidän tiedoistaan, jonka mukaan RPD Tk II Sidoarjon käyttämä lähetyskanava on aallonpituudella 77 metriä eli 3896.25 kHz. Tässä voisikin olla ideaa, ehkä virallinen taajuus olisikin vähemmän häiritty kuin se, millä asema on kuulunut!
Aseman lähetykset alkavat aamuisin epätavallisen aikaisin 04.25 paikallista aikaa eli 2125 GMT. Sikäläinen väestö näköjään mielellään nousee ylös kukonlaulun aikaan, sillä myös muut surabayalaiset (RKIP 4698, RGS 3165 ja RRI Surabaya) aloittavat aamuviideltä. Itä-Jaavan voimakas islamilaisuus näkyy monina päivittäisinä koraaninlukutuokioina. Muuten ohjelma on varsin samantapaista kuin indonesialaisilla yleensä, eli indonesialaista musiikkia, joskus kuunnelma ja luonnollisesti pakollisina kuvioina RRI:n uutiset. Aseman kuuntelua yrittävälle suosittelen tähän vuoden aikaan varsin varhaista kellonaikaa, siis klo 13 GMT tai aiemminkin, jos kelit tuntuvat olevan Indonesiaan päin. Myöhemmin iltapäivällä häiriöt kasvavat niin voimakkaiksi, että ei taida sidoarjolainen 0,9 kW:n tehoinen päästä kuuluville. Esimerkiksi juuri tätä kirjoitettaessa 2. marraskuuta RPD Sidoarjo kuului ihmeteltävän hyvin tosi jautaisilla indonesialaiskeleillä, mutta jäi klo 14 aikoihin viereisellä taajuudella 3891 harhailevan R Pakistanin perin mystillisen lähetyksen alle. Siitä vaan yrittämään!
Surabaya
Syyskuussa 1973 kuulin monien muiden DX-kuuntelijoiden tavoin indonesialaisen ei-RRI -aseman taajuudella 3165 kHz. Nauhalle jäi selvä ID ”Inilah Radio Gelora Surabaya . .” mutta sellaista asemaa ei silloin ollut missään asemalistoissa tai uutispalstoilla, WRTH:sta nyt puhumattakaan. Kun vielä ohjelmassa tunnuttiin mainittavan erään WRTH:ssa olevan kaupallisen keskiaaltoaseman nimi, en katsonut tunnistamista tarpeeksi varmaksi lokipalstaa tai raporttia varten. Jälkeenpäin spekuloiden näyttää mahdolliselta, että raportti kuullusta ohjelmasta varustettuna osoitteella Radio Gelora, Surabaya, Indonesia olisi hyvinkin saattanut silloin päätyä oikeaan paikkaan.
Myöhemmin samana syksynä alkoivat DX-lehdistössä arvailut aseman nimestä. Ruotsissa oltiin lähes varmoja, että asema sijaitsee Banjarmasinissa (siitäkin huolimatta, että se lopetti vasta 17 GMT, jolloin kello on jo 1 aamuyöllä Banjarmasinissa eli kovin myönään aamuvirkussa Indonesiassa). Seuraavana keväänä tiedettiin jo kertoa, että 3165:n asema kuuluu Surabayan paikallishallinnolle ja on siis yksi monista RPD-asemista. Kun sitten kesällä löytyi vanhasta australialaisesta DX-lehdestä maininta aseman sloganista ”Radio Gelora Surabaya” ja osoitteesta, tein hyvin epätavallisen ratkaisun ja kirjoitin asemalle pitkän englantilais-indonesialaisen kirjeen raportteineen ja liitin mukaan nauhan lähes vuoden vanhasta kuuntelusta. Periaatteessahan ei näin vanhaa raporttia saisi koskaan lähettää, mutta silloin aseman kuuluminen uudelleen näytti mitä epätodennäköisimmältä; onneksi silloiset arvelut indonesialaisten siirtymisestä mw:lle, ja siis pois ulkomaisten kuuntelijoiden ulottuvilta, jäivät ainakin toistaiseksi toteutumatta. Viime syksynäkin RGS on tainnut olla tavallisin RPD-asema suomalaisten DX-kuuntelijoiden horisontissa.
Radio Gelora Surabayalle lähetyskanavan myöntäneen viranomaisen parhaita puolia ei liene kansainvälisten radiosopimusten tuntemus eikä jakolaskutaito. Aallonpituus on nimittäin 94,6 metriä ja taajuus 3164.77 kHz; jälkimmäinen on kyllä hyvin lähellä todellista tilannetta, mikä luettakoon asemalle kunniaksi. Teho tällä aseman ainoalla taajuudella on (ainakin) vuoden vanhojen tietojen m ukaan 0,5 kW, mutta Matti Jääskeläisen tämän vuoden alussa saaman kirjeen mukaan lähetintä on parannettu. Kuuluvuusalueen säteeksi asema laskee 1350 km ja paikalliseksi kuuntelualueeksi Surabayan ympäristöineen – Keski- ja Itä-Jaavan sekä Nusatenggaran (Pienet Sundasaaret). Vakituisia kuuntelijoita on aseman monitorikirjan mukaan Surabayassa ja muualla Indonesiassa 7800 ja kuuntelijoita kaikkiaan arviolta 37000. Kuulijakunnan koostumukseksi arvioidaan älymystöä 30 %, keskiluokkaa 40 % ja ”tavallisia” 30 %.
Tässä kirjoituksessa esitelty RPD Tk II Simalungun arvioi muuten oman kuuntelijakuntansa peräti miljoonaksi pohjoissumatralaiseksi, joista 25 % kuuluu yläluokkaan, 20 % keskiluokkaan, 15 % koululaisiin ja opiskelijoihin, 10 % alaluokkaan ja 30 % kotirouviin. Kovin yläpainoisilta vaikuttavat kummankin aseman kuulijakunnan rakenteet, mutta emmehän me tiedä, miten nämä yhteiskuntaluokat Indonesiassa määritellään.
Radio Gelora Surabayan ohjelmistoon kuuluu tavallinen valikoima kevyttä, koulutusta, informaatiota, uskontoa, urheilua, paikallisuutisia ja erikoisohjelmia. Täällä kuuluissa iltaohjelmissa on yleensä meno päällänsä ja mainoksia tulee tuutin täydeltä. Jostakin muistan lukeneeni, että RGS olisi kovasti sikäläisen nuorison suosiossa, ja se tuntuu sopivan kuvaan.
Meidän DX-kuuntelijoiden raportteihin ja kirjeisiin on ystävällisesti vastaillut aseman johtaja Indiarto. Hän on itse kovasti kiinnostunut radioamatööritoiminnasta ja pitää ulkomaalaisten innostusta asemansa kuunteluun sitäkin eräänlaisena amatörisminä. RGS:n johtaminen on hänelle myös jonkinlainen harrastus, sillä päätoimenaan tohtori (hammaskirurgi) Indiarto on Kepala Direktorat Kesejahteraan Rakyat Kota Madya Surabaya eli suomeksi suunnilleen Surabayan kaupungin apulaissosiaalijohtaja. Samalla hän on laivaston lääkintäupseeri, everstiluutnantti, joka on toimessaan vastuussa Surabayan kaupungin hallinnolle; varsin tyypillinen tehtäväyhdistelmä nykypäivän Indonesiassa, jossa sotilaat eivät 10-vuotisen valtakautensa aikana ole vain tyytyneet valvomaan siviilien hallintoa vaan ovat miehittäneet suuren osan etenkin tärkeimmistä viroista itse.
Kirjeenvaihdon lisäksi on asema pitänyt yhteyttä raportoijiinsa ulkomailla erityisen monitorien yhteydenpito-ohjelman avulla. Tässä yhteydessä lähetettiin viime vuoden syksyllä joukko erikoisohjelmia kaukaisille raportoijille, mutta kuuluvuuden satunnaisuuden vuoksi eivät tainneet ainakaan pohjoismaiset raportoijat kuulla näistä yhtäkään. Kuuntelun vaikeuttamiseksi teki myös täkäläinen posti parhaansa pihtaamalla ohjelman ajasta kertovaa pikakirjettä lähes kuukauden, kunnes ohjelma oli onnellisesti ohi.