| Teksti ja kuvat: Maarit Vallinharju-Stenman | |
"Nummelan punaruusu" |
|
| (Julkaistu Suomen Ruususeuran jäsenlehdessä Ruusunlehti 3/2003.) | |
Avoin kukka |
"Nummelan punaruusun" tarinan olen kertonut
artikkelissani Vihtiläisiä
ruusuja. Nyt on kuvauksen vuoro. Tukeudun Annikki Palménin kirjoituksessaan
Ruusujen tunnistus (Ruusunlehti 1/2003) esittämiin tunnistamisen kannalta
olennaisiin seikkoihin.
Olen tarkastellut omaa pensastani. Kukkien ja lehtien koot näyttävät kovasti vaihtelevan. Valitsin mitattaviksi kolme kukkaa ja kolme lehteä sekä kolme kiulukkaa: pienen, keskikokoisen ja suuren. Kesän lopulla tulin mitanneeksi uudelleen kolme lehteä, ja nyt ne olivat aiempia pidemmät. Ja nuori vielä ohut lehti oli muiden rinnalla kovin pieni; sitä en ottanut lukuihin mukaan. Hieman epävarmalta minusta tuntuu, sillä paitsi ruusun ominaisuudet mittaustuloksiin vaikuttavat tietenkin myös kasvupaikka sekä kunkin vuoden sää ja vesitilanne. Eikä ole varmaa, mittasinko varmasti pienimmän ja suurimman kukan, lehden ja kiulukan. – Ehkei pikkutarkasti oikea koko ole tunnistamisen kannalta tärkein asia. |
Pensas alkuperäisellä kasvupaikallaan |
Juurivesat
Juurivesoja muodostuu verraten paljon. Yleisvaikutelma
Ruusu on erittäin terve eivätkä sitä tuhohyönteiset juuri vaivaa. Kukinta on varmaan senkin vuoksi erittäin näyttävä. Lehdet pysyvät koko kasvukauden ajan kauniina. Kuoren väri
Uusien versojen kuori on vihreä, ja ne ovat yhtä tanakat kuin vanhat. Nuorehkot haarat, ne joihin kehittyy kukkia ja lehtiä, ovat "pääversoja" ohuempia ja niitä myös vähän rennompia. Ne ovat jokseenkin kaljuja ja väriltään vaaleanvihreät. |
![]() |
Piikit
Piikkejä on paljon. Kaikki vesat, etenkin isot "päävesat", ovat erittäin tiheäpiikkiset. Enimmät ovat lyhyet ja neulamaiset, sanoisin suorat. Joukossa on siellä täällä pidempiä piikkejä, mutta nekin ovat enintään 3 mm:n, jotkin 5 mm:n mittaisia. Piikit ovat kaljuja. Niitä on lehtikannan alla ja pitkin vartta. Lehdet ja lehdykät
|
Kukkia ja nuppuja
|
Kukat ja verholehdet
"Nummelan punaruusu" kukkii juhannusruusun aikaan, melko lyhyen aikaa ja vain kerran kesässä. (Olen unohtanut merkitä muistiin kukkimisajankohdan. Mutta sehän ei ole joka kesä sama.) Kukat ovat enimmäkseen yksittäin, joskus kukkia tulee samaan nippuun 2–3. On sekä nuokkuvia että pystyperäisiä kukkia. Kukan teriö on yksinkertainen. Avoin kukka (terälehtiä levittämättä) on halkaisijaltaan 7–10 cm. Terälehdet eivät milloinkaan ole aivan levällään, vaan kukka on muodoltaan kuin pieni loivareunainen malja tai lautanen. Terälehtiä on viisi. Väriltään ne ovat kirkkaanpunaiset, kuin kurtturuusun kukat punaisimmillaan. Heteiden ponnet ovat kadmiuminkeltaiset, palhot sitruunankeltaiset kuten myös niiden alla oleva alue, keskellä oleva "nappi" on vaaleanvihreä. Kukat tuoksuvat melko voimakkaasti. Oikeaa ruusuntuoksua. Kukat sulkeutuvat yöksi. Kukkaperä on lyhyt (keskimäärin 2,5 cm pitkä) ja karvainen (näkyy vain suurennuslasilla). Verholehdet ovat ehytlaitaiset ja niissä on pystyjä lisäkkeitä. Pinnassa on hyvin pieniä piikkejä. Kypsyvässä kiulukassa ovat verholehdet pystyjä. Niissä on hyvin pieniä kovia karvoja (vaiko piikkejä?). |
Loppukesän kiulukoita |
Kiulukat
Kiulukoita kehittyy runsaasti. Muodoltaan ne ovat naurismaisia, eivät silti läheskään yhtä litteitä kuin kurtturuusun sukuisilla ruusuilla, sillä verholehden puoleisessa päässä ne suippenevat. Koko selvinnee mitoista parhaiten: ympärysmitta on n. 5,8–6,6 cm, korkeus 1–1,7 cm. Kiulukat ovat kaljut ja kiiltävät. Kypsät kiulukat ovat hyvin tummat. Niiden väri vivahtaa ruskeaan. Verholehdet eivät varise kypsästä kiulukasta. Ne ovat pitkät: yli kaksi kertaa kiulukkaa pidemmät. Pirjo Rautio tunnisti kesällä "Nummelan punaruusun" pietarinruusuksi. Pietarinruusua en ole nähnyt. Sopivatko tuntomerkit tähän ruusuun? Tietääkseni pietarinruusun kaikki yksilöt – Rosa majaliksen ja Rosa rugosan risteymiä – eivät ole ominaisuuksiltaan ihan samanlaisia. |
|
|