Kauniit kukat pyhimmille

Pionin laatu on yang tai yin

Symboleihin syvällisesti paneutuneen Jean C. Cooperin mukaan pionia hallitsee toisin kuin kukkia yleensä yang-prinsiippi; hyvin karkeasti määriteltynä yin on feminiinistä ja passiivista, yang taas maskuliinista ja aktiivista. Äkkiseltään voisi luulla, että tämä on ristiriidassa "Ben Kao" -sitaatin kanssa; sen mukaanhan pioni tuntuisi olevan yininen. 

Näin ei kuitenkaan välttämättä ole, arvelee Birgit Utriainen. Lääkekäytön osalta pionilla ei ole vain yhdenlainen ominaislaatu. Chi shao yaolla, joka poistaa verestä voimakkaasti kuumuutta, on yanginen funktio, kun taas bai shao yaon ja mu dan pin luonne on yin. Hoidoilla pyritään palauttamaan yangin ja yinin välinen tasapaino. Jos ihmisellä on yinin puutetta, hän tarvitsee sitä lisää, ja vastaavasti heikko yang vahvistuu kun sitä annetaan lisää. - Lajin mukaan pioni on joka yininen tai yanginen.

Cooper luonnehtii pionia, sen kukkaa, näin: "Ei ole monia kukkia, joita hallitsee yang. Merkittävä poikkeus on pioni, kuninkaallinen kukka, jota, kuten uskotaan, hyönteisistä vain mehiläinen koskettaa. Sitä pidetään valon ja miehisyyden, kunnian ja rikkauden vertauskuvana, samoin kuin lootusta, joka voi olla joko yanginen tai yininen sen mukaan, kuvaako se auringon loistetta vai vesien kuuvoimaa." - Birgit arvelee, että pionin yang-luonne pätee kukkien maailmassa. Se saattaa myös olla taolainen näkemys asiasta. 

Jotta pionin yang-laatu paremmin kävisi ilmi, lainattakoon (vapaana käännöksenä) lisää Cooperia: "Yleensä kukkien ja usein myös puiden ominaislaatu on yin. Koska ne kuolevat ja syntyvät uudelleen, ne yhdistetään elämän, kuoleman ja jälleensyntymän kiertokulun voimaan. Sen vuoksi ne liittyvät läheisesti feminiiniseen 'kuuvoimaan'. Ei ainoastaan kukkien kauneus ole tehnyt niistä naisellisen viehätyksen ja rakastettavuuden symboleita, vaan se johtuu syvälle juurtuneesta käsityksestä, että jumalattarelle, Suurelle äidille, Neitsyt Marialle eli Taivaan kuningattarelle, on ominaista naisellinen täydellisyys ja voima". Jos pionin ominaisuus on yang, se siis aivan muuta.

Pioni ja kuu

Mitä merkinnee, että pioni kuun emanaationa suojelee paimenia ja eläimiä laitumella? En ymmärrä. Entä sitten kuun emanaatio! Pionin siis ajateltiin olevan täynnään kuun energiaa ja sillä tavoin sen kaltainen. Mitä merkitsee tässä yhteydessä kuu?

Ikimuistoisen ajatustavan mukaan kuu ja myyttien jumalattaret, Suuri äiti ja Taivaan kuningatar neitsyt Maria, kuuluvat erottamattomasti yhteen. Eikä vain jumalattarilla, vaan myös jokanaisella ja kuulla katsotaan olevan salaperäinen yhteys. Kummankin elämää leimaavat alituinen sisäinen muutos ja rytmi: kuulla kuunkierto vaiheineen ja naisella kuukautiskierto, ja nämä ovat ihmeteltävällä tavalla jokseenkin yhtä pitkät syklit. Niinpä kuu on yleinen jumalattaren ja naisen attribuutti, tunnus, etenkin vanhemmassa taiteessa. Tällaiset ajatukset eivät ole unohtuneet – tai ne ovat elpyneet tai ne on elvytetty: kuu ja jumalatar ovat new age -aatteen keskeistä ideologiaa.

Mutta onko pionilla tekemistä kuun kanssa? Naiseuden – naisena elämisen – kanssa sillä on ollut paljonkin tekemistä, ja sen vuoksi sillä voisi ajatella olevan tekemistä myös naisille pyhitetyn kuun kanssa. 

Kuu ja nainen liittyvät toisiinsa, ja koska pioni on naisten lääkekasvi, voisi otaksua myös sen kuuluvan samaan yhteyteen. Voisi ehkä sanoa, että pioni on imenyt itseensä kuun energiaa, tällaista yhteenkuuluvuutta Grieve tarkoittanee kuun emanaatiolla.

Pioni ja Neitsyt Maria

Neitsyt Marian puoleen ovat naiset aina kääntyneet ja katolisissa maissa yhä kääntyvät, kun sydäntä kouraisee huoli . Häneen on varmaan helppo samastua, sillä hän on kokenut naisen kaikki kärsimykset. Hänelle on uskovan helppoa avata sydämensä ja kertoa suruistaan ja huolistaan ja myös pyytää häneltä apua, esimerkiksi jos itse tai joku läheinen on sairaana.

Legendat ja kansanrunot osoittavat, että myös Suomessa on ainakin ortodoksisen uskonnon piirissä turvauduttu Neitsyt Mariaan. Häneltä on pyydetty tervehdyttävää lääkettä ja häntä on rukoiltu auttamaan synnytyksessä. Myös miehet ovat turvautuneet häneen. – Lainaan tähän rukouksen Kiesuksen veren pesijä:

 Neitsyt Maaria emonen,
 Kiesuksen veren pesijä,
 voida yltä, voida päältä,
 keskeltä kivuttomaksi,
 alta aivan terveheksi,
 päältä nuurumattomaksi,
 jotta saisi sairas maata,
 voisi voihkava levätä. 
 

Kun ihminen, joka tuntee itsensä kipeäksi, hartaana polvistuu madonnan kuvan eteen, häntä elähdyttää luottamus Marian parantavaan voimaan. Hänen mielensä sopukoissa saattaa myös olla lääkekasvi pioni, jolla hän tietää olevan kipua lievittäviä ominaisuuksia. Sen vuoksi on ollut luontevaa omistaa hänelle pioni. – Eiköhän useimmiten äiti tehnyt lapselleen pioninsiemenamuletin.

Pioni on ruusu

Pioni voi hyvinkin näyttää isolta ruusulta. Sen maljamaisen kukan keskusta loistaa keltaisena, ellei katseltavana ole niin tiheäterälehtinen kukka, ettei heteitä näytä lainkaan olevan. Samanlaiselta näyttää ruusunkukka, kun se on avoin ja sen tiheä, säteilevän keltainen heteiden kehä paljastuu ihmisen katseelle.

Kasviopin tuntemus ei varmaan entisaikaan ollut kovin hyvä, ja tuskinpa lajimäärityksiä edes pidettiin kovin tärkeänä. Pionista tuli ruusu. Mielikuva ruususta vahvistaa pionin sidettä Taivaan kuningattareen. – Varmaan on Marian ansiota, että pionia on pidetty kainouden symbolina, vaikka kukan on toisaalta katsottu kuvaavan närkästystä ja ylpeyttä.

Ruusun vaikutelman vuoksi pionia nimitetään saksan kielessä helluntairuusuksi ('Pfingstrose') tai benediktiiniruusuksi ('Benediktinerrose'), ja ruotsiksi Paeonia officinalis on paitsi 'bondpion' (talonpoikaispioni) myös 'bondros' (talonpoikaisruusu).

Ruusupionin (Paeonia veitchii) kukkavanat kaartuvat 
kauniisti.
 

Myötätuntoinen Vihreä Tara tiibetiläisessä thangkassa

Pioni on lootus

Jumaluudet, buddhat ja bodhisattvat, kuvataan melkein aina istumassa lootuksella, oikeastaan lootuksen terälehdillä reunustetulla istuimella. Lisäksi heillä on näitä kukkia käsissään ja sangen usein myös sädekehänsä ympärillä.

Tiibetinbuddhalaisessa taiteessa lootukset eivät näytä lootuksilta, vaikka kuvien kukat ovat olevinaan niitä. Mitä enemmän sikäläisiä pyhiä kuvia katselee, sekä kukkaa että sen liuskoittuneita lehtiä ja varsia, jotka näyttävät kaartuvan kukkien painon alla, sitä enemmän ne alkavat näyttää pioneilta. Toisinaan kuviin on maalattu muita kukkia, joiden tunnistaminen vaatisi Tiibetin kasviston tuntemista.

Vaikka Himalajan yli jotkut vaelsivatkin etelään, on melko varmaa, etteivät tiibetiläiset taiteilijamunkit juuri olleet nähneet kaukaisen Intian lämpimissä vesissä kasvavia lootuksia. He tarvitsivat mallin, sillä lootuksilla on tärkeä tehtävä uskonnollisissa kuvissa. Malliksi otettiin komein maassa kasvava kukka, pioni joka ihastuttaa kauniilla, tuoksuvilla kukillaan. Tiibetissä kasvaa luonnonvaraisina sekä ruohovartisia että pensaspioneita. Tiibetin oma pioni Paeonia lutea var. ludlowii on varmaan unohtumattoman ihana, kun se on täynnä tuoksuvia, halkaisijaltaan jopa 16-senttisiä kirkkaankeltaisia kukkia, jotka taivuttavat päätään hieman alaspäin.

Uskoisin, että luostareiden ja ainakin ylhäisten maallikoiden puutarhoihin istutettiin myös hienoja kerronnaiskukkaisia pioneja, sillä ei ole mitään syytä, mikseivät kukkia suuresti rakastavat tiibetiläiset olisi hankkineet niitä Kiinasta. Naapurimaasta on Tiibetiin vuosisatojen saatossa tullut paitsi sotia hirvittävine kärsimyksineen myös kulttuurivaikutteita, joten tuntuu uskottavalta, että pioninkukkien kirjo sai sieltä lisää sävyjä. Näin taiteilijat saivat lisää malleja pyhien kuviensa kukille. Mutta lootuksen esittäminen pionina saattaa osittain johtua myös kiinalaisen taiteen vaikutuksesta, sillä Kiinassa pioni on tussimaalauksissa suosittu aihe, joka tavataan myös esineiden ja tekstiilien koristelussa.

Pioni sopii hyvin lootuksen malliksi. Varren päässä on iso yksittäinen kukka, mikä on ikonografisesti oikein, ainakin kun kuvattavan hahmon on määrä pitää yhtä 'lootuskukkaa' kädessään. Joskus tulee kädessä pidettävässä 'lootuksessa' olla samaan aikaan nuppu, auennut ja jo kukkinut kukka, mutta tällaisellekin lootukselle on oikeita malleja; esimerkiksi kiinanpionissa ja ruusupionissa on samassa varressa latvakukan lisäksi usein sivunuput.

Myötätunnon bodhisattva Avalokitesvara eli Chenrezig

Tyylitellyissä kukissa ovat terälehdet toisinaan melko teräväkärkiset. Tällaiset kukat muistuttavat lootusta, joten taiteilijoilla on ollut jonkinlainen vihi siitä, miltä pyhä kukka oikeasti näyttää. Mutta tällöinkin on kasvilla pionin lehdet. Toisinaan kukkien keskustat näkyvät, mutta niissä ei ole – paitsi joskus – lumme- ja lootuskasveille tyypillistä 'siankärsää', vaan ryväs heteitä. Lootuksen kaltaiselle kukalle löytyy vuoristosta elävä malli: Himalajalla, Kashmirista Länsi-Nepaliin ja Pohjois-Intiaan ulottuvalla alueella, kasvaa pioni, jolla on valkoiset suippokärkiset terälehdet. Se on Paeonia emodi eli lummepioni. Sillä on valkoiset halkaisijaltaan 8–10 cm olevat kukat, ja sen varsiin kehittyy latvakukan seuraksi pari sivukukkaa.

Vasemmalla: valkolumme (Nymphaea lotus)
Trooppisen Afrikan ja Aasian vesistöissä kasvavat 
valko- eli egyptinlootus  ja sinilootus (Nymphaea caerulea) ovat lummekasveja, kuten myös Intiassa tavattava sininen Nymphaea stellata. Niiden lehdet kelluvat veden pinnalla. Kukat sen sijaan kohoavat sen yläpuolelle.
Oikealla: intianlootus eli padma (mm. Nelumbium 
nucifera, Nelumbo nelumbo)

Uumoiluani, että tiibetiläismaalarit ovat ottaneet pionin lootuksen esikuvaksi, voisi tukee 1600-luvun loppupuolelta oleva, tuhansilla miniatyyrikuvilla kuvitettu käsikirjoitus "Sininen berylli", joka on Intiasta ehkä jo 700-luvulla tuodun lääketieteen oppikirjan "Neljän tantran" kommentaari. Siinä mainitaan pioninjuuri rohdoksena, joka parantaa ihmisen ruusutulehduksen. Tämä lääke on tiibetiksi 'lootuksen juuri'.

Uskaltaisinko sanoa, että pioni on tiibetiläisissä herättänyt mielikuvan pyhyydestä, pyhästä kukasta, lootuksesta? Pioni on tiibetinbuddhalaisessa taiteessa yhtä jumalallinen kuin kristikunnan piirissä ruusun sijaisena, ellei jumallisempikin, koska se on siellä uskonnon kukista kaikkein tärkein ja lisäksi elävää käytäntöä, toisin kuin Neitsyt Marian pioni, jonka merkitys lienee nykyisin melko hämärä, jos se koskaan on yleinen ollutkaan. Pioni on lootus ja pioni on ruusu. Se on pyhyyden kukka.
 

Lopuksi

Lähdeluettelossa olen maininnut vain muutaman tärkeän kirjan. –  Hyvä lukija! Suhtaudu hieman epäillen ajatusteni lentoon. Vaikka saatan minä oikeassakin olla. 

Nyt kun Suomessa on pimein vuodenaika ja ihminen välillä ajattelee, että karhumainen talviuni olisi paikallaan, haluan antaa Sinulle kiinalaisen neuvon: "Pioninjuuri vapauttaa ihmisen viidestä asiasta, jotka aiheuttavat väsymystä. Nämä ovat katseleminen, pitkälläänolo, istuminen, seisominen ja käveleminen liian kauan" –  Itse kunkin sopii miettiä, mikä on löhöilyn ja lenkkeilyn keskinäinen tasapaino ja kumman laatu on yang ja kumman yin. Kannattaa kuitenkin muistaa, että tasapainossakin tulee alati olla pientä liikettä, kuin väreilyä. Täydellinen tasapaino näet merkitsee pysähtymistä, kuolemaa, sanoi Birgit Utriainen.
 

Lähdekirjallisuutta