Elbrusin ylärinteille pääsi aika helposti kahdella köysiradalla, ensin gondolissa ja loppumatka tuolissa istuen. Hissit tuntuivat aika epävarmoilta, mutta perille ne veivät.
|
Näkymä köysiradan yläasemalta (Garabashi) 3750 metrin korkeudessa. Muurinpätkä oikealla lienee viime sodan ajoilta – tai sitten se on luonnon omia aikaansaannoksia.
|
Euroopan korkeimman vuoren Elbrusin kaksi huippua (5621 ja 5642 m). Garabashista on huipulle linnuntietä vain n. 5 km. Hyvällä säällä ja hyvin varustein Elbrusin huipulle voi patikoida, joskin ohut ilma ja kylmyys tekevät matkasta raskaan.
|
Lunta Garabashin eteläpuolella
|
Ylhäällä on kilometrien pituisia rinteitä, joilla urheilijat voivat harjoitella lähes ympäri vuoden. Laskettelijoiden edessä näkyy hiihtohissi: ylös haluava tarttuu liikkuvaan vaijeriin lovetulla palikalla. Kyyti on vauhdikasta, mutta ei aivan vaaratonta.
|
Garabashin laskettelurinteitä
|
Kirkas aurinko polttaa ihon helposti, mutta tällainen aurinkosuoja taitaa jo olla liioittelua.
|
Välillä joku huuteli kaiuttimen avulla turisteja siirtymään pois alas kiitävien laskettelijoiden tieltä. Ei kai kuuluttaja meitä tarkoittanut?
|
Laskettelijoiden pukukoppeina käyttämiä pyöreitä parakkeja
|
Voltit hyppyrin nokalta olivat näyttävän näköisiä. Ainakin etualan suomalaiskatsoja poltti nahkansa petollisessa vuoristoauringossa.
|
