Kova kiintolevy – kiinteä kovalevy

06.09.2012

Niin kauan kuin muistan, ovat tietokoneita harrastavat kielipoliisit ja besserwisserit kiistelleet siitä, mikä on tietokoneen sisällä olevan massamuistin oikea nimitys. Joidenkin mielestä se on kovalevy, kun taas toiset ilkkuvat, että kovalevystähän rakennetaan taloja. Toisaalta, vaikka kiintolevy onkin normaalisti asennettu kiinteästi tietokoneen sisään, se ei ole mikään kiinteä mötikkä, heiluvathan sen luku- ja kirjoituspäät melkoisesti ja levypakka pyörii tuhansia kierroksia minuutissa.

Perinteisen mallisiin kovalevyihin mahtuu nykyisin jopa teratavukaupalla tallennettavaa, ne ovat varsin nopeita ja ennen kaikkea hinnat ovat painuneet uskomattoman alas. Ei uskoisi, että niinkin paljon elektroniikkaa ja hienomekaniikkaa saa ostettua muutamalla kympillä. Juuri tuo hienomekaniikka on se, joka rajoittaa kovalevyn käyttöikää.

Pöytäkoneeni alkuperäinen kovalevy saikin tarpeekseen vain 4 vuoden jälkeen. Varmasti sillä oli ollut käyttöä reilusti vähemmän kuin valmistajan lupaamat keskimääräiset käyttötunnit. Se oli oireillut jo muutamia kuukausia mutta mm. käyttöjärjestelmän uudelleenasennuksella olin saanut koneen toimimaan kohtuullisen hyvin. Windows ei kuitenkaan ollut suostunut asentumaan uudelleen C-asemalle, ainoastaan kakkoskovalevylle. Nyt elokuussa kone ei käynnistynyt lainkaan, ilmoitti vain levyvirheestä käynnistyssektorissa. BIOSin listauksessa ei tätä levyä enää näkynyt, tietokoneen mielestä se oli siis lakannut olemasta. Joku olisi tässä vaiheessa voinut ajatella, että järkevin ratkaisu olisi vanhan koneen pistäminen kierrätykseen ja uuden kunnollisen tietokoneen ostaminen. Maa on kuitenkin jo ennestään täynnä elektroniikkaromua, joten kokeilin järkevämpää keinoa.

Yritin ensin korjata XP:n toimivaksi asentamalla sen kakkoskovalevylle, mutta se tyssäsi pääkäyttäjän salasanaan, jota en siihen hätään löytänyt. Olisin kyllä voinut asentaa Windowsin kokonaan uudelleen kakkoskovalevylle, mutta koska silläkin on ikää jo pari vuotta, hankin uuden 120 GT:n SSD-levyn. Nopeasti toimivat SSD-levyt perustuvat flash-tekniikkaan eikä niissä ole liikkuvia osia.

Levyn sijoittaminen tietokoneen sisään ja kaapelien kytkentä kävivät rutiinilla. Eräässä tietokonelehdessä kehotetaan muuttamaan BIOSissa SATA-väylän tilaksi AHCI tai RAID, mutta näin tehtyäni ei Windowsia saanut asennettua. SSD-levyn mukana tulleessa asennusohjeessa ei tästä AHCI-tilasta mainittu mitään, joten vaihdoin väylän takaisin IDEksi. Nyt XP asentui levylle ilman mölinöitä. Kustannuksia kovalevyn vaihdosta tuli satakunta euroa, tavanomaista kovalevyä käytettäessä olisi päässyt puolet halvemmalla.

Kaikki tiedostoni olivat edelleen tallessa kakkoskovalevyllä, joten asennuksen täydentäminen XP:n Service Packeilla ja apuohjelmilla kävi helposti. Viime vuoden lopulla hankkimani ajureiden asennus-CD oli nytkin suureksi avuksi. Windows Media Playeria ei saanut ladattua Microsoftin sivuilta, vaan Microsoft väitti XP:täni väärennetyksi (jota se ei varmastikaan ole) ja tarjosi vaihtoehdoksi uuden Windowsin ostamista. Cnet.comissa oli kuitenkin tarjolla MP:n varhempi versio, joka sopii meikäläisen käyttöön aivan mainiosti.

SSD-levyllä terästetty tietokone toimii nyt paljon paremmin kuin uutena 4 vuotta sitten. Varsinkin käynnistyminen käy vauhdilla, virran kytkemisestä puolisen minuuttia täyteen käyttövalmiuteen. Tietokoneasiat ovat nyt toistaiseksi erinomaisessa kunnossa. Ehkä vielä RAID-systeemi arkistossa säilytettäville tiedostoille